Vastaustekniikan lyhyt oppimäärä

Minä en ymmärrä tätä kohinaa vastaustekniikasta. Mikä ihmeen vastaustekniikka? Eräs valmennuskurssien tarjoaja mainostaa vastaustekniikkakurssiaan sanoin ”Oikea vastaustekniikka on yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, asia oikeustieteelliseen pyrittäessä.” Eiköhän se keskeisin asia ole hallita pääsykoemateriaali niin, että osaat vastata siihen mitä kysytään.

Edessäsi on kysymys. Lue se huolellisesti. Lue se uudelleen, ja mieti mitä siinä oikeasti kysytään eli mitä kysymyksen laatija ajaa takaa kysymyksellään. Nyt vastaa kysymykseen. Jos et tiedä vastausta, eivät mitkään maailman tekniikat sinua auta.

Et tarvitse mitään valmennuskurssia avuksesi, jotta oppisit oikean vastaustekniikan. Oikeustieteen vastauksen rakennat sillä, että

1.       mainitaan sovellettava normi

2.       selitetään, miksi kyseinen normi soveltuu kyseiseen oikeustapaukseen

3.       ja lopuksi sovelletaan kyseistä normia kyseiseen tapaukseen, eli johtopäätös.

Älä ikinä ylitä annettua vastaustilaa! Ylimenevää osaa ei lueta, joten älä lavertele vastauksessasi. Vastaustila rajoitetaan niin, että kaikki oleellinen mahtuu siihen juuri ja juuri, mutta turhaa, pisteyttämätöntä tietoa siihen ei juurikaan sovi. Hyökkää siis suoraan mielestäsi olennaisiin kohtiin, ja lisää vastaukseesi epäolennaisempaa tietoa vain jos vastaustilaa jää. Aina ole helppoa rajata tietoa olennaiseen ja epäolennaiseen nippelitietoon, mutta tällöin yksinkertaisesti pienennän fonttia, jotta mukaan mahtuisi myös sellaista josta ei välttämättä pisteitä heru :D.

Muista että vastaukset on jyvitetty etukäteen, joten pisteitä ei jaeta jyvittämättömästä tiedosta. Älä siis lavertele tyyliin ”Isoisäni veli joutui virkavallan kanssa ongelmiin 1940-luvulla homoutensa takia, jolloin homous oli vielä rikos. Sääli, ettei hän ehtinyt nähdä homoseksualismin dekriminalisointia, joka tapahtui vuonna 1971. Sen sijaan vielä tänäkin päivänä esimerkiksi Arabiemiirikunnissa miesten välinen seksi katsotaan sodomiaksi, joka johtaa kuolemanrangaistukseen.” Vastaa napakasti vain siihen mitä kysytään, esimerkiksi ”Homoseksualismi dekriminalisoitiin vuonna 1971. Vuodesta 2002 lähtien homoilla on ollut mahdollisuus rekisteröityyn parisuhteeseen.”

Tässä on esimerkki vastauksen jyvityksestä Lapin yliopiston oikeustieteellisen pääsykokeesta vuodelta 2011:

Millä edellytyksin kansanedustaja voi menettää toimensa kesken vaalikauden? (4 p.)

Jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen (0,5 p.), eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton (0,5 p., hyvitettiin vain kerran) erottaa hänet edustajantoimesta joko kokonaan tai määräajaksi  päätöksellä (0,5 p.), jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (0,5 p., hyvitettiin vain kerran).
 Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen (0,5 p.) taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen (0,5 p.), eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta (0,5 p.), eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton (0,5 p., hyvitettiin vain kerran) julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi päätöksellä (0,5 p.), jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (0,5 p., hyvitettiin vain kerran).

Tämän neljän pisteen eteen tuli siis kirjoittaa hurjasti tietoa! Annettuun vastaustilaan ei tämän lisäksi olisi ylimääräistä tietoa mahtunut, joten toivottavasti kukaan ei tuhlannut annettua tilaa kertomalla vaikkapa nippelitietoa tilastoista, kuinka usein kansanedustaja on menettänyt toimensa tai vastaavaa. Eri asia on, jos et yksinkertaisesti tiedä vastausta – tällöin kannattaa aina yrittää kalastella irtopisteitä satuilemalla ja toivoa parasta, ELLEI sitten olisi niin, että vääristä vastauksista vähennetään pisteitä.

Vastausta kirjoittaessani luen kysymyksen muutaman kerran uudelleen, ja sitten tarkistan, että olen varmasti vastannut kysyttyyn asiaan, enkä eksynyt sivuraiteille. Älä vastaa aiheen vierestä! Koetan myös aina säilyttää sen punaisen langan vastauksessani ja edetä johdonmukaisesti vastauksessani. Jos jotain tärkeää vastauksen alkupäästä kuitenkin unohtuu, kirjoita se sivun loppuun mikäli sinulla ei ole aikaa korjata tekstiä, mutta älä ikinä lisää sitä marginaaliin tai kirjoita toista riviä samalle viivalle.

Monivalintatehtävät ovat toisinaan hankalia siitä syystä, että jos et ole vastauksesta 100 % varma, useimmat vaihtoehdot tuntuvat oikeilta. Ainakin omalla kohdallani käy helposti niin, että aikani vastauksia pyöriteltyäni kaikki alkavat tuntua oikeilta. Mielestäni paras ja ainut oikea tapa vastata monivalintoihin on lukea ensin pelkkä kysymys ja peittää vastausvaihtoehdot. Tämän jälkeen tulee hetki miettiä mikähän olisi oikea vastaus, ja vasta tämän jälkeen katsoa vastausvaihtoehdot. Tämän jälkeen luetaan huolellisesti vastaukset läpi, ja valitaan vastausvaihtoehto, joka tuntuu oikealta. Tämä osuus oli helppo. Vaikein osuus on tämä: Älä enää palaa tämän tehtävän pariin, äläkä muuta vastauksiasi. Ensimmäisenä oikealta tuntuva vastaus on luultavasti oikea – älä muuta sitä! Arvaa vastaus vain, jos väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. Jos pisteitä vähennetään, mieti haluatko todellakin riskeerata mahdollisesti jo ansaitut pisteet arvaamalla vastauksia. Tässä tapauksessa itse jättäisin vastaamatta kokonaan kyseiseen kohtaan.

Jos nyt vielä haluat harjoitella vastauksen laatimista, vilkaise vaikkapa vanhoja pääsykoekysymyksiä ja laadi vastaus joko kirjan kanssa tai ilman noudattaen annettua vastaustilaa. Katso sitten kuinka pärjäsit. Tämä ei todellakaan ole mitään ydinfysiikkaa, enkä ymmärrä, mitä valmennuskurssien tarjoajat voivat opettaa kursseillaan tämän lisäksi niin, että kurssin hintalapuksi tulee satoja euroja. Oikeustieteen pääsykoe on puhdas muistikoe, jolla mitataan hakijoiden motivaatiota. Valitettavasti vastaukset on osattava jotakuinkin sanatarkasti kirjasta, jotta pisteitä tulee. Lohdutukseksi voit ajatella, että kaikki hakijat ovat samassa veneessä ja yhtä suuren haasteen edessä.