Monday, 17 October 2011

Palvelukseen haetaan!


Suomi on pieni maa, ja on todennäköistä että tulen työelämässä törmäämään opiskelukavereihini tavalla tai toisella. Viime viikon luennoilla olen miettinyt, kenet kurssikavereistani palkkaisin minulle töihin jos minulla olisi oma lakifirma.

Ensimmäisenä ehdokkaista putosi ne, joilla oli luennolla omilla läppäreillään Facebook tai lööppilehtien sivut auki. Toisena putosivat ne, jotka lukivat luennon aikana toisen kurssin materiaaleja. Kolmantena putoajiksi harkitsin niitä, jotka tulivat luennolle myöhässä. Koska en kuitenkaan tiennyt myöhästelyn syytä, päätin pudottaa ainoastaan ne, jotka tulivat myöhässä kahvikupin kanssa tai joista varmuudella tiesin, etteivät he ole myöhässä päällekkäisten luentojen takia. Neljäntenä pudotin ne, jotka jatkuvasti pulisivat vierustovereidensa kanssa, ja jotka eivät näyttäneet seuraavan luentoa pätkääkään. Jäljelle jäi ehkä kolmasosa opiskelijoista. Tämä kolmasosa pystyi siis seuraamaan luentoa, oli ajoissa, ei puhunut professorin päälle eikä tappanut aikaa ”työajalla” Facebookissa – ei kuulosta kovin vaikealta, eihän? Silti vain vähemmistö näyttää tähän pystyvän. 

On typerää ajanhaaskausta istua luennolla keskittymättä opetukseen. Ei luennolla tarvitse olla kivaa, kunhan vain luennolla oppii jotain. Monet tulevat luennolle vain siitä syytä, että luentosarjalla voi korvata tenttikirjan tai sillä hankitaan lisäpisteitä tenttiin – näin ollen tenttialuetta supistetaan tai vähemmällä lukemisella hankitaan parempi arvosana.

Eräs professorimme jaksaa aina ihmetellä, että kun kaikessa muussa pyritään aina laatuun, opiskelijat pyrkivät laaduttomuuteen. Tuo on hyvä huomio, sillä minä ja suurin osa opiskelutovereistani yritämme aina mennä sieltä mistä aita on matalin. Tämä kyseinen professori vastikään huomautti, että jos vaihtoehtoina on 100-sivuisen kirjan lukeminen tai kymmenen tunnin päälläseisonta, suurin osa valitsee päälläseisonnan. Mikä siinä siis on, että kun ensin nähdään kamalasti vaivaa tiedekuntaan sisäänpääsyn eteen, niin sitten kun ollaan sisällä, opiskelu ei enää kiinnostakaan? Minä ainakin opiskelen alalla jonka olen itse vapaaehtoisesti valinnut, ja olisi hölmöä olla opiskelematta kunnolla ja olla hankkimatta sitä tietämystä ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan.

No comments:

Post a Comment