Hiphei, tänään opiskelu on sujunut yllättävän hyvin! En tiedä miksi, mutta olen melkein hilpeällä tuulella. Olen ollut vähän allapäin koko syksyn ja on tuntunut, ettei minulla ole kiinnostusta tehdä mitään, mutta nyt olo alkaa jo tuntua normaalilta. Tänään oli jopa kivaa istua eräällä luennolla, ja tunsin itseasiassa vähän innostuvani kyseisestä aiheesta. Tiedän että monet kurssikavereistani tuntevat syvää intohimoa jokaista oikeustieteen alan kirjaa kohtaan, mutta minä en ole ikinä ollut sellainen. Välillä mietin olenko oikealla alallakaan, mutta loppujen lopuksi uskon että tämä on kuitenkin minulle se paras ja oikea ala, vaikken niin intohimoisesti tähän kaikkeen suhtaudukaan.
Tuli tässä mieleen, että jos sinulla on myytävänä oikiksen tenttikirjoja, prujuja, muistiinpanoja tai muita materiaaleja, ja haluaisit ilmoittaa niistä blogissani, laita minulle sähköpostia osoitteeseen jodie@hotmail.fi. Erityisesti tenttien alla kirjoista on jatkuvaa pulaa, ja hyvä ettei joistain kirjoista tule kirjastossa nyrkkitappelua kun useammat oikkarit kärkkyvät saman lyhytlainakirjan hyllyyn palautumista.
Lopuksi vielä hieman lisää oikeussalihuumoria!
Q: "Do you recall the time that you examined the body?"
A: "The autopsy started around 8:30 p.m.."
Q: "And Mr. Dennington was dead at the time?"
A: "No, he was sitting on the table wondering why I was doing an autopsy."
-------------
Lawyer : Did you ever stay all night with this man in New York?
Witness: I refuse to answer that question.
Lawyer : Did you ever stay all night with this man in Chicago?
Witness: I refuse to answer that question.
Lawyer : Did you ever stay all night with this man in Miami?
Witness: No.
---------------
Q: What happened then?
A: He told me, he says, "I have to kill you because you can identify me."
Q: Did he kill you?
-----------
Q: You say that the stairs went down to the basement?
A: Yes.
Q: And these stairs, did they go up also?
-----------
Q: Do you know how far pregnant you are now?
A: I'll be three months on March 12th.
Q: Apparently then, the date of conception was around January 12th?
A: Yes.
Q: What were you doing at that time?
-----------
Q: Mrs. Jones, do you believe you are emotionally stable?
A: I used to be.
Q: How many times have you committed suicide?
------------
Hauskaa loppusyksyä!! :)
Tuesday, 25 October 2011
Sunday, 23 October 2011
Korkki menee kiinni
Tällä tytöllä ei ole enää mahdollisuutta poliittiselle uralle. Itse asiassa olen vakaasti sitä mieltä, että vain harvalla oikkarilla on mahdollisuus politiikkaan oikisen jälkeen. Mistäkö minä puhun? Bileistä tietysti.
Oikis ja meidän tiedekunta on bileistään tunnettu. Mutta hei, raskas työ vaatii raskaimmat huvit. Kaikki tuntevat oikkareiden viinankulutustaidot, mutta toisin kuin yleisesti luullaan, ei me olla aina kännissä. Totuus on kuitenkin se, että meidän ainejärjestö järjestää enemmän bileitä kuin yksikään toinen. Olen osallistunut vain murto-osaan ainejärjestön juhlista, mutta siitä huolimatta olen opiskeluaikana bilettänyt enemmän kuin ikinä. Jos bilettää haluat, hae oikikseen!
Minun juhliminen saa kuitenkin vähäksi aikaa jäädä. Olen juhlinut paljon, työskennellyt paljon ja hoitanut muutkin jutut myös kunnialla, mutta opiskelua olen laiminlyönyt. Vannon laittavani korkin kiinni kunnes pari tulevaa tenttiä on ohi ja tehtävälistalla ei ole mitään. Tämä julistus on pätevä, koska sanon sen ilman krapulaa. Minusta tasapaino opiskelun ja juhlimisen välillä on hyvä pitää sellaisena, etteivät ne häiritse toisiaan. Melko hyvin olen siinä onnistunutkin, mutta sitten on tietysti näitä tapauksia, joilla putki on jäänyt päälle, ja opiskelu kärsii. Yhtä lailla harmittaa parin sellaisen ihmisen puolesta, joiden koko muu elämä kärsii opiskelusta – he vain ottavat niin kovat paineet tenteistä, etteivät he pysty hellittämään edes hetkeksi. Suurin osa omista paineista katosi yliopistoon hyväksymisen jälkeen, sillä suurin stressi liittyi nimenomaan pääsykokeita koskevaan epätietoisuuteen, kun en tiennyt teenkö sen luku-urakan turhan takia. Tenteistä en ole enää ottanut samanlaista stressiä kuin pääsykokeista, ja se kultainen keskitie niin opiskelussa, juhlimisessa kuin muissakin jutuissa on löytynyt.
Josjokukuvasiminuataimeidänseuruettaviikonloppunaolisinerittäinkiitollinenjoskuvateivät
päätyisimihinkäänsosiaaliseenmediaantaiyleiseenlevitykseenkiitosjakumarrusrakkaudellajodi.
Tuesday, 18 October 2011
Oikeussalihuumoria
Kaikkihan tuntevat vanhan vitsin, jossa kysytään, mikä lakimiesvitseissä on vikana. Vastaus: lakimiehistä ne eivät ole hauskoja, muista ne ei ole vitsejä. Minusta hyvät lakimiesvitsit ovat vitsejen parhaimmistoa. Tässä kirjoituksessa puhe ei kuitenkaan ole vitseistä. Nämä helmet on kerätty amerikkalaisten tuomioistuinten pöytäkirjoista, ja ne on julkaistu kirjassa "Disorder in the American courts". Meinasin ensin kääntää nämä suomeksi, mutta ajattelin, että kaikki kuitenkin ymmärtävät nämä kääntämättä. Ilmoittakaa jos joku kuitenkin haluaisi käännöksen saada. No niin, nauttikaa!
----------------------------------------------------------------
ATTORNEY: The youngest son, the twenty-year-old, how old is he?
WITNESS: He's twenty, much like your IQ.
___________________________________________
ATTORNEY: Were you present when your picture was taken?
WITNESS: Are you shitting me?
____________________________________________
ATTORNEY: She had three children, right?
WITNESS: Yes.
ATTORNEY: How many were boys?
WITNESS: None.
ATTORNEY: Were there any girls?
W ITNESS : Your Honor, I think I need a different attorney. Can I get a new attorney?
____________________________________________
ATTORNEY: How was your first marriage terminated?
WITNESS: By death.
ATTORNEY: And by whose death was it terminated?
WITNESS: Take a guess.
---------------------------------------------------------------------------------------
ATTORNEY: Can you describe the individual?
WITNESS: He was about medium height and had a beard.
ATTORNEY: Was this a male or a female?
WITNESS: Unless the Circus was in town I'm going with male.
_____________________________________
ATTORNEY: Doctor, before you performed the autopsy, did you check for a pulse?
WITNESS: No.
ATTORNEY: Did you check for blood pressure?
WITNESS: No.
ATTORNEY: Did you check for breathing?
WITNESS: No.
ATTORNEY: So, then it is possible that the patient was alive when you began the autopsy?
WITNESS: No.
ATTORNEY: How can you be so sure, Doctor?
WITNESS: Because his brain was sitting on my desk in a jar.
ATTORNEY: I see, but could the patient have still been alive, nevertheless?
WITNESS: Yes, it is possible that he could have been alive and practicing law.
---------------------------------------------------------------------------------------
ATTORNEY: Now doctor, isn't it true that when a person dies in his sleep, he doesn't know about it until the next morning?
WITNESS: Did you actually pass the bar exam?
Itse olen muutaman kerran ollut seuraamassa oikeudenkäyntejä joiden aikana on saanut pari kertaa purra huulta etten purskahtaisi nauruun syytettyjen selityksiä kuunnellessa, mutta valitettavasti näin hauskaa ei noissa istunnoilla ole ikinä ollut.
----------------------------------------------------------------
ATTORNEY: The youngest son, the twenty-year-old, how old is he?
WITNESS: He's twenty, much like your IQ.
___________________________________________
ATTORNEY: Were you present when your picture was taken?
WITNESS: Are you shitting me?
____________________________________________
ATTORNEY: She had three children, right?
WITNESS: Yes.
ATTORNEY: How many were boys?
WITNESS: None.
ATTORNEY: Were there any girls?
W ITNESS : Your Honor, I think I need a different attorney. Can I get a new attorney?
____________________________________________
ATTORNEY: How was your first marriage terminated?
WITNESS: By death.
ATTORNEY: And by whose death was it terminated?
WITNESS: Take a guess.
---------------------------------------------------------------------------------------
ATTORNEY: Can you describe the individual?
WITNESS: He was about medium height and had a beard.
ATTORNEY: Was this a male or a female?
WITNESS: Unless the Circus was in town I'm going with male.
_____________________________________
ATTORNEY: Doctor, before you performed the autopsy, did you check for a pulse?
WITNESS: No.
ATTORNEY: Did you check for blood pressure?
WITNESS: No.
ATTORNEY: Did you check for breathing?
WITNESS: No.
ATTORNEY: So, then it is possible that the patient was alive when you began the autopsy?
WITNESS: No.
ATTORNEY: How can you be so sure, Doctor?
WITNESS: Because his brain was sitting on my desk in a jar.
ATTORNEY: I see, but could the patient have still been alive, nevertheless?
WITNESS: Yes, it is possible that he could have been alive and practicing law.
---------------------------------------------------------------------------------------
ATTORNEY: Now doctor, isn't it true that when a person dies in his sleep, he doesn't know about it until the next morning?
WITNESS: Did you actually pass the bar exam?
Itse olen muutaman kerran ollut seuraamassa oikeudenkäyntejä joiden aikana on saanut pari kertaa purra huulta etten purskahtaisi nauruun syytettyjen selityksiä kuunnellessa, mutta valitettavasti näin hauskaa ei noissa istunnoilla ole ikinä ollut.
Monday, 17 October 2011
Palvelukseen haetaan!
Suomi on pieni maa, ja on todennäköistä että tulen työelämässä törmäämään opiskelukavereihini tavalla tai toisella. Viime viikon luennoilla olen miettinyt, kenet kurssikavereistani palkkaisin minulle töihin jos minulla olisi oma lakifirma.
Ensimmäisenä ehdokkaista putosi ne, joilla oli luennolla omilla läppäreillään Facebook tai lööppilehtien sivut auki. Toisena putosivat ne, jotka lukivat luennon aikana toisen kurssin materiaaleja. Kolmantena putoajiksi harkitsin niitä, jotka tulivat luennolle myöhässä. Koska en kuitenkaan tiennyt myöhästelyn syytä, päätin pudottaa ainoastaan ne, jotka tulivat myöhässä kahvikupin kanssa tai joista varmuudella tiesin, etteivät he ole myöhässä päällekkäisten luentojen takia. Neljäntenä pudotin ne, jotka jatkuvasti pulisivat vierustovereidensa kanssa, ja jotka eivät näyttäneet seuraavan luentoa pätkääkään. Jäljelle jäi ehkä kolmasosa opiskelijoista. Tämä kolmasosa pystyi siis seuraamaan luentoa, oli ajoissa, ei puhunut professorin päälle eikä tappanut aikaa ”työajalla” Facebookissa – ei kuulosta kovin vaikealta, eihän? Silti vain vähemmistö näyttää tähän pystyvän.
On typerää ajanhaaskausta istua luennolla keskittymättä opetukseen. Ei luennolla tarvitse olla kivaa, kunhan vain luennolla oppii jotain. Monet tulevat luennolle vain siitä syytä, että luentosarjalla voi korvata tenttikirjan tai sillä hankitaan lisäpisteitä tenttiin – näin ollen tenttialuetta supistetaan tai vähemmällä lukemisella hankitaan parempi arvosana.
Eräs professorimme jaksaa aina ihmetellä, että kun kaikessa muussa pyritään aina laatuun, opiskelijat pyrkivät laaduttomuuteen. Tuo on hyvä huomio, sillä minä ja suurin osa opiskelutovereistani yritämme aina mennä sieltä mistä aita on matalin. Tämä kyseinen professori vastikään huomautti, että jos vaihtoehtoina on 100-sivuisen kirjan lukeminen tai kymmenen tunnin päälläseisonta, suurin osa valitsee päälläseisonnan. Mikä siinä siis on, että kun ensin nähdään kamalasti vaivaa tiedekuntaan sisäänpääsyn eteen, niin sitten kun ollaan sisällä, opiskelu ei enää kiinnostakaan? Minä ainakin opiskelen alalla jonka olen itse vapaaehtoisesti valinnut, ja olisi hölmöä olla opiskelematta kunnolla ja olla hankkimatta sitä tietämystä ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan.
Monday, 10 October 2011
Saanko esitellä uuden, mainoksettoman blogini
Aioin tänään kirjoittaa opetuksen ja opiskelun laadusta ja muista oikeista asioista, mutta nyt on itsellä paha mieli enkä pysty keskittymään aiheeseen. Viime viikko oli täynnä vastoinkäymisiä ja luulin niiden jo päättyneen, mutta mitä vielä.
Jos olet vieraillut aiemmin blogissani, olet ehkä huomannut että AdSense –mainokset ovat poistuneet sivuiltani. Sain tänään ilmoituksen, että AdSense-tilini on poistettu käytössä kelvottomien mainosklikkausten takia. No, minä en ole ikinä klikannut yhtään omaa mainostani enkä pyytänyt ketään niitä klikkaamaan (ketä olisin pyytänyt, kun kirjoitan anonyymisti eikä kukaan tiedä minun bloggaavan?!) joten valitin tästä asiasta. Ei auttanut. Tässä vastaus:
Hei,
Kiitos valituksestasi. Arvostamme antamiasi lisätietoja sekä
mielenkiintoasi Google AdSense -ohjelmaa kohtaan. Olemme tarkistaneet
tilisi tiedot uudelleen ja huomioineet palautteesi. Asiantuntijamme ovat
kuitenkin vahvistaneet, että emme pysty palauttamaan AdSense-tiliäsi.
Kiitos valituksestasi. Arvostamme antamiasi lisätietoja sekä
mielenkiintoasi Google AdSense -ohjelmaa kohtaan. Olemme tarkistaneet
tilisi tiedot uudelleen ja huomioineet palautteesi. Asiantuntijamme ovat
kuitenkin vahvistaneet, että emme pysty palauttamaan AdSense-tiliäsi.
Tämän blogin tarkoitus ei ole ikinä ollut tehdä rahaa, mutta elinikäinen AdSensen käyttökielto kyrsii ja tuntuu kohtuuttomalta kun tiedän, etten itse ole syyllistynyt yhteenkään käyttörikkomukseen. En ikinä haaveillut kääriväni rahaa tällä blogilla, mutta toivoin tietysti että pikkuriikkisillä mainostuloilla voisin ostaa vaikka teepaketin tai ylimääräisen puruluun koiralle. Kyse ei voi edes olla suuresta summasta, jonka takia tili poistettiin käytöstä – viime viikolla AdSense-tulot näyttivät olevan muutaman euron.
Jos joku lukijoistani ajatteli ”auttaa” minua klikkailemalla mainoksia vimmatusti, se ei auttanut, mutta kiitos kuitenkin. Jos mainokset häiritsivät tai blogi ärsytti sinua tai muuten vain päätit tahallaan tehdä kiusaa klikkailemalla mainoksia niin että tilini poistettiin, toivottavasti sinulle tuli hyvä mieli sillä kiusantekosi onnistui. Ole hyvä äläkä ainakaan aiheuta samanlaista mielipahaa muille bloggaajille. Ei meistä kukaan halua elää maailmassa, jossa paha laitetaan kiertämään ja oma paha olo ja pettymykset kostetaan muille.
Ainut hyvä uutinen tässä päivässä on se, että tämän blogin kävijämäärä on huomattavasti lisääntynyt parin viime viikon aikana. On mukavampi kirjoittaa, kun tietää jonkun lukevan. Nyt aion lakaista murheeni uuden mattoni alle (joka on jo täynnä kuraisia tassunjälkiä) ja ensi kerralla kirjoitan siitä mistä tänään piti. Ehkä.
Thursday, 6 October 2011
Lukeminen ei ole yhtä kuin oppiminen
Yritän nyt parantaa tapani ja lopettaa hetkeksi valituksen kaikesta ja kirjoittaa mieluummin jotain mahdollisesti jopa hyödyllistä. Omista pääsykokeistani on jo aikaa, ja tulevana keväänä hakevien kokeet ovat vielä kaukana edessä, mutta uhrataan nyt muutama hetki pääsykokeiden ajatteluun joka tapauksessa.
Pääsykokeisiin lukiessa minua ahdisti ystävieni jatkuvat ”Kuinka paljon olet lukenut?” – kysymykset. Miksi? Koska minä en varsinaisesti lukenut. Minä opiskelin. Minä opin. Oli stressaavaa kuunnella toisten vertailua siitä, kuinka monta kertaa mikäkin koealue on luettu. Itse en osannut vastata. En tiedä, monestiko luin koealueen läpi. Kokonaan alusta loppuun ehkä kerran.
Älkää käsittäkö väärin. Minä näin paljon vaivaa pääsykokeiden eteen. Minä tunnen itseni oppijana, ja tiedän, ettei minulle jää paljoakaan asiaa mieleen, jos vain luen tekstin läpi. Minun täytyy todella työstää tekstiä lähinnä kirjoittamalla, jos haluan oppia jotain. Omalla kohdallani lukeminen ei todellakaan ole yhtä kuin oppiminen.
Tässä hieman tapoja, kuinka työstin tekstiä.
Ensinnäkin, kirjoitin omat muistiinpanot joka aiheesta. Kirjojen teksti on kuitenkin hyvin tiivistä, ja kaikki on tärkeää, eli mitään ei oikein voi jättää pois, joten toisinaan omat muistiinpanoni olivat melkein pidempiä kuin alkuperäinen teksti. Aikaa tähän meni tuhottomasti. Jos kirjoitin muistiinpanot koneella, aloitin sisällysluettelon kirjoittamisella. Tämän jälkeen kirjoitin otsikoiden alle kappaleiden tärkeimmät kohdat ranskalaisin viivoin. Koska kyseessä on muistikoe ja pisteitä annetaan tiettyjen sanojen käytöstä, ei muistiinpanoja kannata kirjoittaa periaatteella ”selitän omin sanoin”. Kirjoitin siis muistiinpanot samoin sanoin kuin kirjassa, mutta jos halusin omin sanoin selventää itselleni jotain, kirjoitin omia huomioita punakynällä marginaaliin. Myöhemmin luin muistiinpanot ja kävin ne kirjan kanssa uudelleen läpi. Silmäilin kirjan tekstiä, silmäilin muistiinpanoja, ja kirjoitin lisäyksiä marginaaliin ja korostin tiettyjä sanoja tekstistä.
Monet sanovat lukevansa pääsykoekirjat pari kertaa läpi kuin romaania lukisi. Minulle tämä tapa ei sovi missään nimessä. Olen hidas lukija, eikä minun todellakaan kannata tuhlata viikkoja siihen, että luen kirjat läpi muistamatta mitään. Minusta paljon parempi tapa on lukea aivan kuin se olisi ainut tilaisuutesi. Kirjoitin usein otsikot ylös vihkoon ennen lukemista niin, että niiden ympärille jäi tilaa kirjoittaa tukisanoja. Tämän jälkeen luin tietyn kappaleen läpi, suljin kirjan, ja ajattelin mitä olin juuri lukenut. Otin kynän, ja kirjoitin vihkoon otsikon ympärille, mitä muistin lukemastani. Kävin koko alueen tällä tavoin läpi. Saatuani aiheen loppuun, luin kaikki muistiinpanoni läpi, ja tein lisäyksiä, jos mieleeni muistui vielä jotain. Tämän jälkeen luin kirjaa uudestaan, nyt hieman pidempinä pätkinä. Tällä kertaa otin erivärisen kynän, ja lisäsin otsikoihin uusia kohtia, joita en ensimmäisellä kerralla muistanut.

Tein myös kirjan kanssa suuria ja pieniä ajatuskarttoja, joita teippailin seiniin tai jätin esille pitkin taloa. Aika harvoin minä niitä todella pysähdyin lukemaan, mutta koin näiden tekemisestä kuitenkin olleen hyötyä.

Tein myös kirjan kanssa suuria ja pieniä ajatuskarttoja, joita teippailin seiniin tai jätin esille pitkin taloa. Aika harvoin minä niitä todella pysähdyin lukemaan, mutta koin näiden tekemisestä kuitenkin olleen hyötyä.
Tein käsitteistä kortit. Toiselle puolelle kirjoitin käsitteen, toiselle sen sanatarkan selityksen. Kirjoitin käsitteet normaalille paperille, päällystin kontaktimuovilla ja leikkasin irti. Laitoin lappuset kulhoon, nostin kortin, koitin selittää sen itselleni, ja vasta sitten katsoin vastauksen. Esimerkiksi toisella puolella paperia saattoi lukea ”budjetti”, toisella selityksenä ”valtion talousarvio”. Mielestäni tämä oli loistava tapa opetella valtiosääntöoikeudelliset käsitteet. Jossain vaiheessa muistin sanan selityksineen jo pelkän kortin muodosta, lukematta edes termiä. Kannattaa kokeilla!
Selitä! Lue. Laita kirja kiinni. Selitä jollekin mitä olet lukenut. Perheenjäseneni, jopa koirani, alkoivat heti haukotella kun avasin suuni kertoakseni lukemastani. Tämä kuitenkin toimii, jos sinulla on joku joka kuuntelee. Voit tietysti selittää asian vain itseksesi, puhua kultakalalle tai kaktukselle, väliäkö sillä, mutta itsestäni on vaikea puhua, jos kukaan ei kuuntele. Jos sinulla on ystävä, joka myös lukee samoihin pääsykokeisiin, voisi olla hyvä ajatus ensin lukea tietty alue läpi ja sitten selittää alueen sisältö sitten toiselle. Ajattele itseäsi opettajana – sinun on opeteltava tietty asia, jotta voit opettaa sen muille.
Laadi tietystä alueesta tukisanalista. Koeta tämän jälkeen käydä mielessäsi alue läpi pelkän tukisanalistan avulla.
Lue sisällysluettelo läpi. Pääaiheet on yleensä sisällysluettelossa, ja sisällysluettelo on monesti loistava tärppilista mahdollisista esseekysymyksistä tai pienemmistä tehtävistä. Voit kopioida sen, ja tehdä siihen hieman muistiinpanoja otsikoihin liittyen. Mieti, mitä osaat kertoa kustakin otsikosta.
No niin. Nyt ei mietitä kokeita pieneen hetkeen, eihän?
Monday, 3 October 2011
Vastaustekniikan lyhyt oppimäärä
Minä en ymmärrä tätä kohinaa vastaustekniikasta. Mikä ihmeen vastaustekniikka? Eräs valmennuskurssien tarjoaja mainostaa vastaustekniikkakurssiaan sanoin ”Oikea vastaustekniikka on yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, asia oikeustieteelliseen pyrittäessä.” Eiköhän se keskeisin asia ole hallita pääsykoemateriaali niin, että osaat vastata siihen mitä kysytään.
Edessäsi on kysymys. Lue se huolellisesti. Lue se uudelleen, ja mieti mitä siinä oikeasti kysytään eli mitä kysymyksen laatija ajaa takaa kysymyksellään. Nyt vastaa kysymykseen. Jos et tiedä vastausta, eivät mitkään maailman tekniikat sinua auta.
Et tarvitse mitään valmennuskurssia avuksesi, jotta oppisit oikean vastaustekniikan. Oikeustieteen vastauksen rakennat sillä, että
1. mainitaan sovellettava normi
2. selitetään, miksi kyseinen normi soveltuu kyseiseen oikeustapaukseen
3. ja lopuksi sovelletaan kyseistä normia kyseiseen tapaukseen, eli johtopäätös.
Älä ikinä ylitä annettua vastaustilaa! Ylimenevää osaa ei lueta, joten älä lavertele vastauksessasi. Vastaustila rajoitetaan niin, että kaikki oleellinen mahtuu siihen juuri ja juuri, mutta turhaa, pisteyttämätöntä tietoa siihen ei juurikaan sovi. Hyökkää siis suoraan mielestäsi olennaisiin kohtiin, ja lisää vastaukseesi epäolennaisempaa tietoa vain jos vastaustilaa jää. Aina ole helppoa rajata tietoa olennaiseen ja epäolennaiseen nippelitietoon, mutta tällöin yksinkertaisesti pienennän fonttia, jotta mukaan mahtuisi myös sellaista josta ei välttämättä pisteitä heru :D.
Muista että vastaukset on jyvitetty etukäteen, joten pisteitä ei jaeta jyvittämättömästä tiedosta. Älä siis lavertele tyyliin ”Isoisäni veli joutui virkavallan kanssa ongelmiin 1940-luvulla homoutensa takia, jolloin homous oli vielä rikos. Sääli, ettei hän ehtinyt nähdä homoseksualismin dekriminalisointia, joka tapahtui vuonna 1971. Sen sijaan vielä tänäkin päivänä esimerkiksi Arabiemiirikunnissa miesten välinen seksi katsotaan sodomiaksi, joka johtaa kuolemanrangaistukseen.” Vastaa napakasti vain siihen mitä kysytään, esimerkiksi ”Homoseksualismi dekriminalisoitiin vuonna 1971. Vuodesta 2002 lähtien homoilla on ollut mahdollisuus rekisteröityyn parisuhteeseen.”
Tässä on esimerkki vastauksen jyvityksestä Lapin yliopiston oikeustieteellisen pääsykokeesta vuodelta 2011:
Millä edellytyksin kansanedustaja voi menettää toimensa kesken vaalikauden? (4 p.)
Jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen (0,5 p.), eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton (0,5 p., hyvitettiin vain kerran) erottaa hänet edustajantoimesta joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä (0,5 p.), jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (0,5 p., hyvitettiin vain kerran).Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen (0,5 p.) taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen (0,5 p.), eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta (0,5 p.), eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton (0,5 p., hyvitettiin vain kerran) julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi päätöksellä (0,5 p.), jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (0,5 p., hyvitettiin vain kerran).
Tämän neljän pisteen eteen tuli siis kirjoittaa hurjasti tietoa! Annettuun vastaustilaan ei tämän lisäksi olisi ylimääräistä tietoa mahtunut, joten toivottavasti kukaan ei tuhlannut annettua tilaa kertomalla vaikkapa nippelitietoa tilastoista, kuinka usein kansanedustaja on menettänyt toimensa tai vastaavaa. Eri asia on, jos et yksinkertaisesti tiedä vastausta – tällöin kannattaa aina yrittää kalastella irtopisteitä satuilemalla ja toivoa parasta, ELLEI sitten olisi niin, että vääristä vastauksista vähennetään pisteitä.
Vastausta kirjoittaessani luen kysymyksen muutaman kerran uudelleen, ja sitten tarkistan, että olen varmasti vastannut kysyttyyn asiaan, enkä eksynyt sivuraiteille. Älä vastaa aiheen vierestä! Koetan myös aina säilyttää sen punaisen langan vastauksessani ja edetä johdonmukaisesti vastauksessani. Jos jotain tärkeää vastauksen alkupäästä kuitenkin unohtuu, kirjoita se sivun loppuun mikäli sinulla ei ole aikaa korjata tekstiä, mutta älä ikinä lisää sitä marginaaliin tai kirjoita toista riviä samalle viivalle.
Monivalintatehtävät ovat toisinaan hankalia siitä syystä, että jos et ole vastauksesta 100 % varma, useimmat vaihtoehdot tuntuvat oikeilta. Ainakin omalla kohdallani käy helposti niin, että aikani vastauksia pyöriteltyäni kaikki alkavat tuntua oikeilta. Mielestäni paras ja ainut oikea tapa vastata monivalintoihin on lukea ensin pelkkä kysymys ja peittää vastausvaihtoehdot. Tämän jälkeen tulee hetki miettiä mikähän olisi oikea vastaus, ja vasta tämän jälkeen katsoa vastausvaihtoehdot. Tämän jälkeen luetaan huolellisesti vastaukset läpi, ja valitaan vastausvaihtoehto, joka tuntuu oikealta. Tämä osuus oli helppo. Vaikein osuus on tämä: Älä enää palaa tämän tehtävän pariin, äläkä muuta vastauksiasi. Ensimmäisenä oikealta tuntuva vastaus on luultavasti oikea – älä muuta sitä! Arvaa vastaus vain, jos väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. Jos pisteitä vähennetään, mieti haluatko todellakin riskeerata mahdollisesti jo ansaitut pisteet arvaamalla vastauksia. Tässä tapauksessa itse jättäisin vastaamatta kokonaan kyseiseen kohtaan.
Jos nyt vielä haluat harjoitella vastauksen laatimista, vilkaise vaikkapa vanhoja pääsykoekysymyksiä ja laadi vastaus joko kirjan kanssa tai ilman noudattaen annettua vastaustilaa. Katso sitten kuinka pärjäsit. Tämä ei todellakaan ole mitään ydinfysiikkaa, enkä ymmärrä, mitä valmennuskurssien tarjoajat voivat opettaa kursseillaan tämän lisäksi niin, että kurssin hintalapuksi tulee satoja euroja. Oikeustieteen pääsykoe on puhdas muistikoe, jolla mitataan hakijoiden motivaatiota. Valitettavasti vastaukset on osattava jotakuinkin sanatarkasti kirjasta, jotta pisteitä tulee. Lohdutukseksi voit ajatella, että kaikki hakijat ovat samassa veneessä ja yhtä suuren haasteen edessä.
Sunday, 2 October 2011
Kummia neuvoja pääsykokeisiin
Keväisin lehdet ovat aina täynnä artikkeleita pääsykokeisiin valmistautumisesta. Ei siinä mitään, vinkin toimivat varmasti ammattikorkeakouluun pyrkiville, mutta näiden artikkelien kirjoittajilla ei varmasti ole kokemusta oikeustieteelliseen tai vaikka lääkikseen pyrkimisestä. Muutaman opiskelukaverin kanssa keräämme silloin tällöin näitä artikkeleita talteen eräälle huumoriseinälle, ja korostamme yliviivaustusseilla joitain sanoja. Artikkeleissa toistuvat jatkuvasti sanat lepo, uni, vapaapäivä, välipäivä, tauko, liikunta, rentoutuminen. Itse lukeminen, tärkein kaikista, mainitaan lähinnä sivulauseessa.
Minä en päässyt sisään oikikseen lepäämällä, nukkumalla, taukoja pitämällä ja rentoutumalla. Itseään ei pidä polttaa loppuun, mutta kyllä se valmistautuminen raakaa työtä vaatii. Minä olen sen verran paksupäinen, että minulta opiskelupaikka olisi mennyt sivusuun näiden artikkelien neuvoja noudattamalla. ”Ota rennosti viimeisen kuukauden aikana ennen pääsykokeita. Tällöin on enää vähän tehtävissä, joten keskity rentoutumiseen ja lepäämiseen.” Tämä on viime keväältä erään ilmaisjakelulehden sivuilta, ja henkilökohtaisesti pidän tätä yhtenä huonoimmista neuvoista ikinä. Töitä on tehtävä pitkäjänteisesti, mutta mielestäni viimeiset viikot ennen pääsykoetta on ne kaikkein ratkaisevimmat. Pääsykokeissa pärjää ne, jotka jaksavat rutistaa loppuun saakka.
Eräs oikkariystäväni antoi hauskimman neuvon pääsykokeisiin lukemiseen. Hänen neuvonsa? ”Osta, tyttö, kunnon vibraattori.” Ystäväni on vakuuttunut, että hänen opiskelumenestyksensä salaisuus on parit orkut päivässä, ja kuulemma kahvista ja vibraattorista tuli hänen parhaita ystäviään pääsykoeurakan aikana – molemmat kun rentoutti mukavasti ja nopeasti ja antoi lisää energiaa lukemiseen. No, kukin tyylillään.
Hyviä, huonoja, hassuja, kummallisia ja tyhmiäkin neuvoja pääsykokeisiin on vaikka miten paljon. Älkää noudattako näitä neuvoja orjallisesti, sillä vaikka jokin neuvo toimisi jollakulla muulla, se ei välttämättä toimi juuri sinulla. Kirjoitan joskus myöhemmin lisää lukuvinkeistä ja muusta, mutta äsken laatikoita siivotessani satuin löytämään tuon yhden artikkelin pääsykokeisiin valmistautumisesta, ja minun oli suorastaan pakko purkaa tuntojani jo nyt. ”…keskity rentoutumiseen ja lepäämiseen.” Hah!
Labels:
lepo,
neuvo,
pääsykoe,
rentoutuminen,
vibraattori,
vinkki
Subscribe to:
Posts (Atom)