Pääsykoe päätti ystävyyssuhteita

Hyvää syntymäpäivää K, jonka kanssa emme ole enää puheväleissä!

Minä en olisi uskonut että näin voi käydä, mutta oikiksen pääsykoe päätti monta ystävyyssuhdetta. Monella hakijalla tuntuu olevan huoli ystävyyssuhteiden kärsimisestä lukuprosessin aikana kun aikaa hengailla kavereiden kanssa ei ole samalla lailla kuin ennen. No, minä en ollut tästä huolissani. Minun oikeat ystäväni olivat huolissaan minun jaksamisesta, mutta muuten he olivat ainoastaan kannustavia. 

Ne olivat pääsykokeiden tulokset jotka päättivät nuo ystävyyssuhteet. Minä pääsin sisään, pari kaveriani eivät. En leuhkinut, en kääntänyt veistä haavassa tai vastaavaa. Ymmärtäisin täysin, mikäli näin olisin tehnyt, siltä pahaltahan se tuntuu jos on nähnyt hirmuisen työmäärän mutta silti jää ilman opiskelupaikkaa. Ne pari kaveria, joiden kanssa olimme tsempanneet toisiamme ja lukeneetkin yhdessä ottivat ilmeisesti oman tappionsa niin raskaasti, etteivät he kestäneet minun sisään pääsyäni. Minusta tuntui pahalta, etteivät he vaikkapa onnitelleet, mutta en valittanut. Samoihin aikoihin elämässäni tapahtui paljon kaikkea p*skaa, mutta kun yritin puhua heille tästä, sain vain vastaukseksi ”Mitä sä valitat, sä sentää pääsit oikiksee!” Sen pituinen se.

Ehkä he eivät sitten olleetkaan oikeita ystäviäni. Silti minua hämmästyttää mitä kaikkea yksi koe voi saada aikaan. Minua harmittaa, etteivät jotkut osaa omasta pettymyksestään huolimatta olla iloisia toisten puolesta. Minä olen aidosti pahoillani, etteivät he päässeet sisään. Nyt tuntuu pahalta, että minä ja toinen ystäväni, joka myös pääsi sisään oikeustieteelliseen, ei olla enää tervetulleita yhteisiin illanviettoihin tms. Me emme enää kuulu porukkaan. Hitto, ei yksi koe ole tämän arvoista. Minulla oli hirveät paineet lukea pääsykokeisiin, ja ymmärrän sen kokeen tärkeyden, mutta siitäkin huolimatta kyseessä on vain koe. Kaiken sen jälkeen mitä itsellenikin on elämäni aikana ehtinyt tapahtua, osaan suhteuttaa asioita ja laittaa ne omiin mittakaavoihinsa, eikä tärkeimpänä todellakaan ole pääsykoe. Eikä silläkään loppujen lopuksi ole suurta väliä, pääsitkö sisään oikiseen nyt vaiko vasta ensi vuonna, vai viisi vuotta sitten vaiko viiden vuoden päästä. Olen varma, että nämä kaverini tulevat vielä pääsemään sisään, enkä ymmärrä tätä siltojen polttamista vain siitä syystä, etteivät he onnistuneet kokeessa samalla hakukerralla kuin minä.

Onko teille käynyt näin?